6.4.2019

Lapsuuden kesämuistot ovat sekoitus heinäpeltoa ja lehmiä Mammalassa Etelä-Pohjanmaalla sekä kerrostalopihan krokettipelejä, uimista Merrasjärvellä ja seikkailemista lähimetsissä. 

Sonja Falk (os. Marjamäki) asui lapsuutensa ensimmäiset vuodet Metsäkankaalla ja kouluiän Mukkulassa. Metsäkankaalla viisihenkinen perhe asui kissoineen kerrostalokaksiossa; Mukkulassa jo väljemmin.

Bussilla päivähoitoon

Lapset oppivat varhain pärjäämään itse. Sonja kulki jo viisivuotiaana kaksoissiskonsa kanssa bussilla päivähoitoon ja uimakouluun. Itsenäisyyttä vaadittiin myös, kun vanhemmat erosivat ja lapset jäivät isälle. Sonja kävi tuolloin kolmatta luokkaa. Eron myötä saapui niukkuus.

– Muut viettivät kulutusjuhlaa 80-luvun lopulla, ostivat neonvärisiä Luhdan vaatteita ja kävivät Kanarialla. Meidän perheessä taas mietittiin, mistä löytyy rahat ruokaan ja vaatteisiin. Olimme vähävaraisia isän ahkerasta työnteosta huolimatta.

Perheen taloudellinen tilanne helpottui samoihin aikoihin, kun Lahteen iski 90-luvun lama. Sonjan perhe välttyi työttömyydeltä ja hän itse pystyi jo hankkimaan hiukan rahaa torimyyjänä ja jakamalla lähikaupan mainoksia. Vapaa-aikaa hän vietti notkumalla muiden nuorten tavoin Mukkulan ostarilla.

– Muistelen, että silloin ostari paloi ensimmäisen kerran, mutta kiistän, että minulla olisi ollut tekemistä asian kanssa, Sonja nauraa.

Niukkuus siis kohtasi Sonjan lapsuudenperhettä eri tahdissa kuin muita lahtelaisperheitä, mutta jätti vahvan muistijäljen.

– Muistan vähävaraisuuden aiheuttaman ahdistuksen ja häpeän. Se on varmasti taustana sille, että lapsiperheköyhyys koskettaa edelleen. Tilanteeseen on helppo samaistua ja ymmärtää, että köyhyys harvoin on oma vika. Nyt päättäjänä ja työssäni Lastensuojelun Keskusliitossa tahdon etsiä keinoja vähentää perheiden köyhyyttä, Sonja kertoo.

Falk on huolissaan siitä, että koulutus tasaa edelleen liian vähän sosioekonomisia eroja. Vanhempien ja varsinkin äidin koulutustaso periytyy lapsille – ja sen myötä myös tulotaso.

– On äärimmäisen tärkeää, että lapset ja nuoret saavat perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta samat mahdollisuudet kouluttautua. Näen välttämättömänä etenemisen siihen suuntaan, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon. Peruskoulun varassa ei enää voi luoda elämänmittaista työuraa.

– Kannatan aidosti maksutonta toisen asteen koulutusta. Koulutukseen on panostettava, sillä laadukas koulutus ovat ne portaat, joita pitkin köyhän perheen lapsi voi nostaa elintasoaan.

Lahjakkaana oppilaana Sonja kirjoitti laudaturin paperit Tiirismaan lukiosta ja opiskeli Helsingin yliopistossa teologian maisteriksi. Tähtäimessä oli toimittajan ammatti, mutta hengellisen viikkolehden Uuden Tien toimitussihteerin tehtävästä hänet bongattiin eduskuntaan Päivi Räsäsen eduskunta-avustajaksi. Tie kulki myös luottamustoimiin Lahden kunnallispolitiikkaan sekä kirkkovaltuustoon.

Eduskunnassa ja ministeriryhmissä

Eduskunta on Sonja Falkille monen vuoden ajalta tuttu työympäristö. Tällä kaudella hän on työskennellyt siellä eduskuntaryhmän poliittisena sihteerinä sekä sijaistanut pääsihteeriä. Vuosi sitten hän siirtyi Lastensuojelun Keskusliittoon lapsi- ja perhepolitiikan erityisasiantuntijaksi.

– Käytännössä työni on lasten ja perheiden edunvalvontaa, jossa olen hyödyntänyt verkostojani eduskunnassa ja valtioneuvostossa, Falk kertoo.

Kristillisdemokraateilla oli viime hallituskaudella 2011-2015 vain yksi ministeri, sisäministeri Päivi Räsänen. Esikunnan vastuu kasvoi, kun ministerin oli väistämätöntä delegoida tehtäviä alaisilleen aikataulusyistä. 

– Pääasiallinen työni ministerin erityisavustajana oli perehtyä asioihin, huolehtia mediayhteyksistä, valmistella linjauksia ja neuvotella. Sisäministeriössä vastasin maahanmuuttoasioista. Osallistuin säännöllisesti myös eri ministerityöryhmiin, joten useimmat viime kauden ministereistä tulivat tutuiksi, Sonja Falk kertoo. 

– Kerran olin poikkeuksellisesti sijaistamassa ministeriä jopa Viisikon kokouksessa, eli hallituspuolueiden puheenjohtajien kokouksessa.

Falk toimi ministeriryhmän erityisavustajana, eli hallitusryhmyrinä, joka neuvotteli ja valmisteli kiista-asiat muiden hallitusryhmyrien kanssa päätöksentekoon.

– Pääministeri Alexander Stubbin ja valtiovarainministeri Antti Rinteen yhteistyö ei tunnetusti sujunut aina kitkatta. Hallitustaipaleen kivuliailla loppumetreillä huomattava määrä asioita delegoitiin puheenjohtajien Kvartetista ryhmyreiden ratkottavaksi, Falk kertoo.

Sonja Falk toimii jo Lahden kaupunginhallituksessa ja Päijät-Hämeen maakuntahallituksessa. Ja nyt hänen tavoitteenaan on päästä edistämään lasten, nuorten ja perheiden sekä Lahden seudun asioita kansanedustajana. Millainen kansanedustaja olisit?

– Olen helposti lähestyttävä ja asioihin perehtyvä päättäjä ja samalla linjalla ajattelin jatkaa. Teen myös mielelläni yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa ja etsin sitä, mikä yhdistää. Kolmen lapsen perheen arki pitää omat jalkani vahvasti maassa.