Etelä-Suomen Sanomat julkaisi tänään mielipidekirjoitukseni sote-yhteisyrityksestä. "Yhteisyritystä on ajettu vaihtoehdottomuuden hengessä."
Lukijalta: Miksi en kannata sote-yhteisyritystä?
ess.fi
Suuren laivan kohdalla tärkeintä on, että laivan suunta on oikea.Miksi en kannata Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ja Mehiläisen yhteysyritystä vastaamaan perusterveydenhuollosta? Onko hylkäävän päätöksen taustalla tunneperäisyyttä, irrationaalista pelkoa, vahvaa yritysvastaista ideologiaa sekä asiaan perehtymisen puutetta, kuten julkisuudessa on esitetty? En kohdallani tunnista näistä yhtäkään. On hyvä huomata, että ratkaisevat äänet kaupunginhallituksessa tulivat puoluekentän keskeltä. Itse kristillisdemokraattina suhtaudun käytännönläheisesti ja ei-ideologisesti yksityiseen palveluntuotantoon.
Perusterveydenhuolto on sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalka. Ehyiden hoitoketjujen luominen olisi hyvin vaikeaa kahteen eri suuntaan vetävien intressien vuoksi. Perusterveydenhuollon vahvistaminen ja organisointi julkisena palvelutuotantona on kaikkein keskeisin tekijä integraation toteuttamisessa. Myös kriisinkestävyyden kannalta vahva julkinen perusterveydenhuolto on välttämätön.
Julkisvetoinen perusterveydenhuolto ei tarkoita yritysten ja järjestöjen sulkemista pois, vaikka koordinaatio ja vastuu ovatkin julkisella puolella. Yksityisen ja järjestöjen tuottamilla palveluilla voidaan harkiten täydentää julkisia esimerkiksi palveluseteleiden ja ostopalvelujen kautta Lue lisää blogistani: sonjafalk.fi/blogi/miksi-en-kannata-perusterveydenhuollon-yhteisyritysta/
Miksi en kannata perusterveydenhuollon yhteisyritystä? | Sonja Falk
sonjafalk.fi
Suuren laivan kohdalla tärkeintä on, että laivan suunta on oikea. Vauhti määräytyy sitten olos...Näinhän se on. Surkea neuvottelutaktiikka ja odotettu neuvottelutulos. ”Niukka nelikko” sai neuvoteltua itselleen lähes neljän miljardin jäsenmaksuhyvitykset. Suomi ei edes niitä hakenut. Suomalaiset veronmaksajat maksavat muiden Euroopan maiden talouksien elvyttämisestä nettona kaikkiaan 3,4 miljardia euroa tulevina vuosina. Tämä tietysti vähentää mahdollisuuksuamme omiin elvytystoimiin sekä voi tarkoittaa talouden sopeutustoimia ts. leikkauksia sote- ja koulutusmenoista sekä veronkorotuksia. Suomen vienti elvytyksen kohteena oleviin maihin on vähäistä, joten kansallista hyötyä on vaikea osoittaa myöskään odotetun talouskasvun muodossa.
Näkökulma: Suomea vietiin Brysselin yössä kuin kuoriämpäriä
iltalehti.fi
Suomen maksutaakka EU:ssa paisuu miljarditolkulla, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.
