Nuorten kasvava hätä näkyy esimerkiksi THL:n ja Lastensuojelun Keskusliiton keskiviikkona julkaistun ”Koronan vaikutukset lastensuojeluun 2” -selvityksen tuloksista. Tuloksista käy ilmi, että kuntien arvion mukaan lastensuojelun asiakkaiden on ollut vaikea saada koulutoimen tai oppilashuollon palveluita jopa 56 % kunnissa. Vaikeuksia saada lasten- ja nuorisopsykiatrian palveluita koski tätäkin suurempaa kuntajoukkoa, eli 62 % kunnista. Myös lastensuojelun tarve on kasvanut hälyttävästi. Nuorten tilannetta ovat kriisiyttäneet etäopiskelu, perheiden taloushuolet ja kasvanut henkinen paine kodeissa sekä yleinen näköalattomuus ja epävarmuus tulevaisuudesta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelu ovat ruuhkautuneet pahoin.
Nuorten kannalta on tärkeää, että avuntarpeeseen vastataan nopeasti. Kun tilanteet eivät pitkity, myös selviäminen kriisistä on nopeampaan. Tästä syystä nuorille suunnattu apu on keskeistä saada helposti ja nopeasti saataville nuorten arkeen. Oppilas- ja opiskelijahuolto on luontevin tapa tarjota nuorille perustason mielenterveyspalveluja, ja siksi on huolestuttavaa, että juuri niissä resurssit on todettu riittämättömiksi. Tilanteen korjaamisella on kiire.
Nuorille suunnattu apu on keskeistä saada helposti ja nopeasti saataville nuorten arkeen.
Koronakriisin jälkihoidossa kouluissa on huomioitava myös yhteisöllisen toipumisen tarve. Oppilaiden väliset suhteet ovat ohentuneet ja osalla oppilaista sosiaalinen eristäytyminen on voinut edetä pitkälle. Paluu normaaliin kouluarkeen voi olla hyvin vaikea. Nuorten välisiä konflikteja ja väkivaltaa on ehkäistävä ennalta ja rakennettava pohjaa oppilaiden väliselle myönteiselle vuorovaikutukselle. Kouluissa tarvitaan toimenpiteitä, joilla koulun yhteishenkeä ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta voidaan vahvistaa, kun koronakuplat puretaan.
Kannanotto esitetty Etelä-Savon piirin kevätkokouksessa pidetyssä poliittisessa katsauksessa Teamsissa 24.4.
Comments are closed.