”Sote kaatuu.” ”Hallitus on löytänyt sote-sovun.” ”Sote kaatuu.” Nämä otsikot ovat vuorotelleet kymmenen vuoden aikana useita kertoja. Valtavasti aikaa ja rahaa vienyt sote-maakuntauudistus on raukeamassa tällä hallituskaudella. Enää odotamme perustuslakivaliokunnan lausuntoa ja sen jälkeen hallituksen viestintää asiasta. Hallitus teki sote-maakuntauudistuksessa mielestäni kolme ratkaisevaa virhettä, joista kahdesta ensin mainittavasta oli ennakoitavissa, että jo aiempina eduskuntakausina vaikeaksi rastiksi osoittautunut sote joutuu kriittisiin vaikeuksiin myös tällä kertaa.
Ensimmäinen virhe oli lastata sote-uudistuslaiva täyteen sinne suoraan kuulumatonta tavaraa (maakuntahallinto ja valinnanvapauslainsäädäntö). Suomi olisi tarvinnut ja tarvitsee edelleen nimenomaan sote-uudistuksen. Rakenneuudistukselle asetetut alkuperäiset tavoitteet ovat edelleen relevantteja: sujuvien palveluketjujen eli integraation kautta tuotu kustannusnousun hillintä ja painopisteen siirtäminen kevyempiin perustason palveluihin. Tarvitsemme edelleen sote-uudistuksen, joka keskittyy tämän tavoitteen saavuttamiseen.
Toinen ratkaiseva virhe oli pääministeri Juha Sipilän U-käännös. Kun perussuomalaisten hajoamisen myötä kesällä 2017 hallituspohja muuttui äärimmäisen epävakaaksi, olisi ollut viisautta vahvistaa sitä ja samalla katsoa, että sote-maakuntauudistuksen läpiviemiseen löytyy eduskunnasta riittävän vahva kannatus. Tietysti tässä tapauksessa soteen olisi tullut joitakin olennaisia muutoksia, mutta vahinko olisi ollut huomattavasti pienempi kuin, mitä kokonaan kaatuneesta uudistuksesta seuraa. Muutokset olisivat vieneet sotea olennaisilta osin parempaan suuntaan.
Kolmas virhe tapahtui ajallisesti ensin: hallituksen kieltäytyminen uudistuksen parlamentaarisesta valmistelusta. Perusoletus poliittisessa kentässä oli, että sote-uudistusta jatkettaisiin ennen eduskuntavaaleja 2015 parlamentaarisesti löydetyn yhteisen ratkaisun pohjalta niin, että sitä olisi korjattu perustuslakivaliokunnan huomioiden osalta. Näin uudistukselle olisi ollut jo valmiiksi vahva tuki. Olin valmistelemassa tätä ratkaisua hallituksen salaisessa sote-ryhmässä (Lue uutinen 22.3.2014).
Parlamentaarisen valmistelun hylkääminen sinetöi sen, että mikäli hallitus ei saa uudistusta valmiiksi, seuraava hallitus aloittaa jälleen puhtaalta pöydältä. Vaalikausi on osoittautunut kovin lyhyeksi laajojen uudistusten tekemiseen ja siksi parlamentaarinen valmistelu on viisautta näissä tapauksissa. Hölmöimmät ideat ja kahdenkeskiset lehmänkaupat myös karsiutuvat, kun on isompi porukka miettimässä.
Sipilä päätti pelata upporikasta ja rutiköyhää – ja tyhjä jäi käteen.
Comments are closed.